Kuka tassuun tarttuisi?

Mitenhän saisin oppilaille selkeän mallin ketusta ja sellaiset ohjeet, että kaikki työhön ryhtyjät kokisivat onnistumisen elämyksiä? Tarkastelimme oppilaiden kanssa ensin kettujen kuvia netissä ja clipartissa. Keskustelimme ketun rakenteesta, turkin pörröisyydestä, valkoisista laikuista turkissa – etenkin hännänpää kiinnosti kovasti. Olin jo aikaisemmin nähnyt Facebookin  Alakoulun aarreaitta sivuilla hurmaavan kettupiirustuksen ja nyt halusin sen toteuttaa omien oppilaiden kanssa.

Pinteresin kettumalli

Malli näytti sen verran helpolta, että uskoin selviäväni haasteesta. Toisaalta, miksi noudattaa mallia kirjaimellisesti? En tietenkään halunnut 24 samanlaista kettutyötä. Annoin siis viitteelliset ohjeet. Aluksi piirsimme lyijykynillä A4 paperille ketun ääriviivat. Oranssin ja ruskean sekoituksesta jonkun kettu näytti vihreältä! 


Sitä ihmettä minunkin piti käydä pällistelemässä. Psssst! Punaruskeaa se minusta oli :-)

Kun kettu viimein turkkeineen ja ääriviivoineen oli saatu väritettyä öljypastelliliiduilla, oppilaat kävivät hakemassa vesivärit, mukin ja paksut siveltimet. Keskustelimme horisontista ja päädyimme piirtämään sen vielä taustalle. Horisontin alapuolelle maalasimme nurmikkoa vihreän eri sävyillä ja yläpuolelle taivasta sinisen eri sävyillä. Oikean vihreän sävyn löytyminen oli pienelle taiteilijalle kynnyskysymys. Viimeinkin väri miellytti etsijää ja onnellinen hymy levisi "van Goghin" kasvoille.

Kaksikymmentäneljä toinen toistaan suloisempaa kettua luokamme seinällä

Lopuksi vielä viimeisteltiin työtä tarkentamalla kuonoa, silmiä ja muita kohteita, joita haluttiin nostaa työstä esiin. Sitten koitti tärkeä hetki; maalarinteippi piti repiä varovasti reunoista irti, niin ettei työ pääse repeämään. Saatoin nähdä, että suurin osa oppilaista oli todella tyytyväinen lopputulokseensa.

Jukka Salmisen säveltämään ( Pirkko Arolan sanoittamaan) kaihoisaan lauluun Kirje kuulle oli hyvä lopettaa se päivä ( Sanoma Pro Musiikin mestarit 3-4 ). "Kohtaa tiellä joenmutkan kaksi kettulasta, kaikki kaveruuden kellot soittaa nyt ja vasta.........

Nämä hurmaavat yöhiihdolla olevat lumiukot tehtiin mustalle A4 kuivapastelliliiduilla. Harmitusta aiheutti liitujen katkeilu pienestäkin kopsahduksesta. Mutta rapatessa roiskuu.Työt suihkutettiin lopuksi fixatiivilla ja ripustettiin käytävän seinälle. Karmea katku täytti hetkeksi koko koulun. Ristivetotuuletus helpotti kuitenkin nopeasti. Tämä loistava idea tuli myös fb:n "Alakoulun aarreaitta" - sivuilta. Miten ihminen on pärjännytkään ennen niitä?  

Lumiukkolauluja löytyykin monia käyttökelpoisia versioita. Me lauloimme "Hauskoista lumiukoista" (Musiikin mestarit 1-2, Sanoma Pro)

Onneksi olen saanut olla osa juuri näitä arvokkaita työstämisen ja onnistumisen hetkiä .

Hellyttäviä hetkiä ja ihastuttavaa ystävänpäivää!